Kun olet poissa ja makaan yksin veren kohinaa kuunnellen Samaa vanhaa kappaletta sen tempoa muunnellen Ajatukseni kuin perhoset hullut lamppua loistavaa, kiertelevät kun Yö on tullut rataa itsensä toistavaa
Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?
Kun olet poissa Näen kasvojasi noissa mieleni soissa Lätäköissä joissa kuu heijastuu Saisi aurinko nousta Tai sitten tahtoisin nukahtaa Yö taivuttaa jousta, se katkeaa jos en unta saa
Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen? Kun olet poissa...
Yön on hiljaa ja antaa minun kuunnella itseänsä Ajatusteni huonossa seurassa mykkiä vitsejänsä Miksi minulle sinäkin olet vain heijastus peloistani? Joku kanssani sinut jakaa enkä selviä veloistani
Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?
Kun olet poissa Näen kasvojasi noissa mieleni soissa Lätäköissä joissa kuu heijastuu Saisi aurinko nousta Tai sitten tahtoisin nukahtaa Yö taivuttaa jousta, se katkeaa jos en unta saa
Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen Kun olet poissa...