Virtaa joki yli nukahtaneen maan virtaa, laulaa j??tynytt? lauluaan ja kaislat huojuu talven aurinkoon sielut t??ll? el?neitten huokaa kuutamoon
tunnen tien, se on kuin tuttu unista jota kulkee, eik? sit? tiet? kukaan tunnista raivo ??neen kahlittuna tilaisuutta odottaa pakahtunut kello muinoin murtunut
silmien takana on kaukana kuin kaukaisin satama silmien takana on kaukana kuin pilvien takana silmien takana on kaukana kuin kuu
ei mit??n ik?v?mp?? n?ill? rantat?rmill? kuin yksin?iset v?ittelyni kanssa hulluuden ja vuodet melun, kiihkon, kurjuuden ihmisten hahmot puusta leikatut
mist? kaikki sanat tulevat hetkest? hetkeen niin kuin l?hde loputon kaikki palaa alkuunsa ja selitykset j?? k??rme kohmeen kangistama j?yt?? h?nt??ns?
katkeaa minuus kuiva oksa, lehdet?n n?kee unta el?m?st??n, k?velee ja k?velee kellot uinuu iltaan, ranta haipuu, puista pakenee vapauden lintu tunteeton