Lyrics:

Sorahtaa laulu ja pakenee t??lt?, sen itkun kuulen
viiman meren aavain sanoiks muuttaneen.
Kirkot, temppelit sille rakensin,
petin, k?rsin, valhein itselt?ni suojelin.

Oikeinko rakastin vai kuten lauluissa
korvaten herkkyytt? voimalla, tahdolla.

Hiljaisuutta kieleksi luulin,
kaiken kuulin muka aina ihan sanomattakin.
Etsin suuntaa suunnatonta,
ikuisuuden meren rantaan hiekan p??lle talon rakensin:

Minne paha haudattiin,
sinne minut haudatkaa.

Al? mene - nyt kun se tuntuu
pahemmalta - kuin kuolla kesken
painajaisen - jossa ei oo
mit??n hyv?? - tehnyt kellek??n.

Nyt taivas hehkuu tulta hautoen, vesi raskas loiskii
syv?nteiden p??ll? pronssinen.
Ilma tuoksuin syksyn aavistaa,
lento p??skyn muistaa talven tuulet paeten:

El?m?n henk?yksen takana aukeaa
loputon pelko; se laulajaa ajaa.