On lehti pinoon jnyt minun pieneen eteiseen lakaistujen pivien polkuun elmn viiva kaartui vinoon olet jnyt vain hehkuna huoneeseen outo tunne ikiliikkuu
se alkaa nky plle pin ett lhdit ja min jin on sieluni sanaton kun mulla niin paha olla on ei ikv ikin mee se pysyy se syvenee viel eilen thti nin nyt nekin on sammumaan pin
mua maailman tuulet vie ja joskus johonkin loppuu tie on pidellyt kylmemp kun rein teit minun sieluni seinn
mua maailman tuulet vie alla moottorilinnuntie sirpaleet sisll jauhaa sin kivitit minun sydmeni ikkunaan
Miss olinkaan eilen kenelle keitinkn aamun teen pttyik y sateeseen muisti piirt viivoja veteen sin jtit mulle pitkn yn eteen isken sotakirveeni kiveen
ei sotaa koskaan ollutkaan kysyit vaan jaettaisiinko maa hiljaisuus leiri muuttaa y hohtaa uututtaan itseni min pivin ja in ehjksi rtlin kun mulla ei sinua oo niin vereni seisoo
mua maailman tuulet vie ja joskus johonkin loppuu tie on pidellyt kylmemp kun rein teit minun sieluni seinn
mua maailman tuulet vie alla moottorilinnuntie sirpaleet sisll jauhaa sin kivitit minun sydmeni ikkunaan
mua maailman tuulet vie laivani aavoilla seilailee kuorman lastasin keulaan sydn vuotaa ja sielu on seulaa
mua maailman tuulet vie ne ottaa mukaan ja nielaisee tll kuolee kaipaukseen se on tauti johon sain huonon ennusteen